torstai 6. maaliskuuta 2014

Marja Mannisen matkassa

Marja Manninen kävi koulussamme 6.2.2014, kertomassa elämästään ja työstään Venäjän rinnalla. Manninen on Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja.
   Manninen kertoi omasta lapsuudestaan, jossa ei tullut kuuloonkaan opiskella tai puhua venäjää. Hänen ensimmäinen matkansa Venäjälle oli luokkaretki Leningradiin. Matkalla sattui ja tapahtui. Reissun jälkeen hänellä ei ollut vielä halua opiskella venäjää.
   Hän muutti 90- luvulla Lappeenrantaan miehensä perässä ja matkusteli paljon Venäjälle viisumivapauden vuoksi. Tämän jälkeen hän alkoi kiinnostua kielestä ja aloitti Venäjän kielen opiskelut Lauritsalan iltalukiossa. Hän oli hyvin motivoitunut opiskeluun ja huomasi olevansa kurssin edetessä ainoa, joka aikoi kirjoittaa sen.
  Manninen kertoi, että aluksi oli aika vaikeaa ja, että hän mokaili paljon työnsä alkuaikoina. Kielioppi oli hallussa mutta sanat saivat uusia merkityksiä. Vaikka hän puhui mitä sattui, silti se avasi uusia ovia.
  Manninen kertoi omia mielipiteitään ja hän mainitsi venäläisten olevan ylpeitä historiastaan. Hän sanoi myös, että jokaisella on oikeus olla erilainen. Venäläisten tietoisuus historiastaan on kuulemma aivan omaa luokkaansa. Vladimir Putin esimerkiksi puhuu tyypillisesti vertauskuvilla, jotka aukeavat vain venäläisille.
  Marja Mannisen työ kirjeenvaihtajana/ toimittajana on haasteellista. Venäjällä on tapana myöhästyä tai jättää tulematta sovittuun aikaan ja paikkaan, kun taas Manninen suomalaisena on hyvin täsmällinen. Työ on myös raskasta, sillä hänellä ei ole vapaapäiviä. Hyvät suhteet ja verkostot ovat tärkeä osa työtä. Jos haluaa haastatella joitakin tärkeitä henkilöitä, hän ei itse voi soittaa. Sihteerin on sovittava ne ja presidentille on lähetettävä virallinen kirje, jossa on hyvä olla paljon leimoja. Se antaa paremman kuvan hänestä.

 Sain uutta tietoa. Uutta minulle oli se, että työntekijät tulevat töihin paljon myöhässä tai eivät ollenkaan. Myös se, että venäläiset ovat valmiita tinkimään asunnoista ja ruoasta mutta eivät autoista. Kävitykseni eivät muuttuneet, mutta odotan innolla tulevaa matkaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti